Materiaalipankki
 
Tuote-esitteet & järjestelmät
FAQ
 
Artikkelit
 
Suunnitteluohjeet
 
Työselitysmallit
 
Huolto-ohjeet
 
Tarkistuslista laboratorion ilmanvaihdon ongelmista
Laboratorion turvallisuuden ja energiatalouden uudet mahdollisuudet vetokaappityöskentelyssä
Tampereen aluetyöterveyslaitoksen toimitilojen saneerauksen yhteydessä uusittiin myös laboratoriota niin lay-outin kuin tekniikankin osalta. Laboratoriossa vetokaapit ovat merkittävä osa kokonaisuutta. Niissä tapahtuva työskentely on vaativaa ja käsiteltävät aineet ovat usein terveydelle haitallisia jopa vaarallisia.

Rakennusprojektissa hyödynnettiin uusia ratkaisuja työntekijän turvallisuuden ja rakennuksen energiatalouden parantamiseksi ilmanvaihdon valvonnan, hälytysten ja tarpeenmukaisen säädön keinoin.
Saneerauksen tarve
Rakennusten vanhentuessa, käyttäjien tarpeiden muuttuessa sekä tekniikan kehittyessä tarvitaan määräajoin perusteellisia muutoksia ylläpitämään kiinteistön käyttöarvo vaaditulla tasolla. Tampereen Aluetyöterveyslaitoksen henkilökunta osallistui ja seurasi rakennusprojektia erittäin läheltä omien toimitilojensa osalta.

TaALTTL:n henkilökunnan vaikutukset ilmenivät esimerkiksi teknisten laitteiden ja järjestelmien valinnassa. Monipuolista taustatietoa laboratorion henkilökunta on luonnollisesti saanut käytännön yhteistyöstä eri alojen yritysten kanssa. Fanison Oy on useissa eri teollisuuden ja laboratorioiden kohteissa ollut TaATTL:n mukana parantamassa työympäristöä suunnittelu-, ideointi- ja testausprojektein. Osana Fanison Oy:n osaamista ovat myös laboratorioiden ja vetokaappien valvonta- sekä säätöjärjestelmät. Luonnollinen jatko olikin hyödyntää yhteistyötä saneerausprojektin yhteydessä.
Projektin kulku
Investointipäätöksen jälkeen projekti käynnistyi käyttäjien, rakennuttajan Valtion kiinteistölaitoksen sekä suunnittelijoiden yhteisillä palavereilla, joissa haettiin sopivia ja toimivia kokonaisratkaisuja.

Laboratorion edustajina olivat Marja-Terttu Koskinen ja Ilpo Ahonen. Käyttäjien puolelta ilmanvaihdon valvojana ja asiantuntijana projektissa toimi Björn Tornberg. Käyttäjiä edusti jokaisen yksikön valitut henkilöt. Ilmanvaihdon suunnitteli Air-Ix Talotekniikka Oy Tampereelta. Fanison Oy toimitti laboratorion vetokaappien säätö- ja hälytysjärjestelmän vastaten myös toimittamansa järjestelmien käyttöönotosta.

Huonejärjestelyt muuttuivat vanhasta merkittävästi aiheuttaen osastojen välisille tilajärjestelyille kompromissiratkaisuja. Muutamien huoneiden kokoa oli pakko rajoittaa käytännön syiden takia. Pieni huonekoko aiheuttaa suuria vaatimuksia laboratorioilmanvaihdon toteutukselle, sillä vetokaapeista poistettava suuri ilmamäärä on vastaavasti tuotava tilaan mahdollisimman vedottomasti. Painesuhteiden hallinta on myös tärkeää hajujen, haitallisten jopa vaarallisten aineiden leviämisen estämiseksi viereisiin tiloihin.
Käyttäjän näkökulma
Laboratorion saneerauksesta on kulunut jo reilusti yli vuosi ja kokemuksia on kertynyt runsaasti. Toimitilojen käytettävyys parantui merkittävästi, samalla kun työympäristö nykyaikaistui. 70-luvulla käytetyt värit ja haitalliseksi todetut materiaalit ovat korvattu uusilla ajattomilla, tyylikkäillä toteutuksilla. Viihtyvyys on lisääntynyt nostaen samalla myös työtehoa.

Laboratorioiden toimivuus on samoin parantunut. Toki joitakin toiveita ja parannusehdotuksia on aina. Esimerkiksi jo edellä mainittu oikea huonekoko on työskentelyn kannalta tärkeää. Joissakin huoneissa olisi ollut toivottavaa saada hieman enemmän lisätilaa. Vetokaappien välittömään läheisyyteen tuotavan, siirrettävän tason ja takana olevan työpöydän väliin jäävä tila on eräissä tapauksissa melko pieni.

Vetokaappien säätöjärjestelmä on mahdollistanut ilmanvaihdon järkevän toiminnan pienissäkin tiloissa. Vetokaapista poistettava ilmamäärä kasvaa luukkua aukaistaessa. Ilman nopeus luukun aukossa pysyy kuitenkin vakiona. Mikäli jostain syystä nopeus pienenee tunnistaa anturi luukun aukossa ilman nopeuden pienenevän ja varoittaa työntekijää merkkivaloin sekä äänisignaalein. Tällöin työntekijä osaa vaistomaisesti sulkea luukkua turvallisuuden lisäämiseksi ja samalla aukon virtausnopeuden kasvattamiseksi.

Ilman vakionopeus luukun aukossa on osoittautunut käyttäjien mukaan järkeväksi verrattuna perinteisellä systeemillä toimivan vetokaapin ilmanvaihtojärjestelmään, sillä työtasolla olevat kevyet paperit yms. eivät ajaudu kohti vetokaapin poistoaukkoja luukkua suljettaessa.
Ilpo Ahonen kertoo myös käyttäjien todella reagoivan hälytykseen luukun aukon pienentämiseksi. Etenkin äänisignaali on Ahosen mukaan erittäin tärkeä. Pelkkä valomerkki ei käytännössä olisi yksinään yhtä tehokas. Mikäli kaapin huollon tai muun vastaavan tilanteen johdosta hälytys on päällä, voidaan äänimerkki poistaa kuittauspainikkeella. Systeemin on havaittu ohjaavan käyttäjien toimintaa energiaa säästävään suuntaan. Luukun ollessa mahdollisimman alhaalla myös energiaa kuluu vähemmän.
Energian kulutus on yhden vetokaapin osalta suuren omakotitalon luokkaa. Laboratoriossa käytetyn ilman lämmöntalteenotto on usein mahdotonta erilaisten kanavistoa syövyttävien aineiden takia. Tällöin poistoilma johdetaan suoraan ulos. TaATTL vetokaappien säätöjärjestelmään on lisätty läsnäolotunnistin ohjaamaan ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Esimerkiksi työntekijän poistuttua huoneesta kytkeytyy järjestelmä automaattisesti säästötilaan. Säästötilan aikana ilmanvaihto putoaa ohjelmoidulle säästötasolle. Taso voi olla esimerkiksi 50% normaalitasosta.

Työntekijän palattua huoneeseen ilmanvaihto välittömästi tehostuu ja on valmis reagoimaan luukun asennon muutoksiin.
Käytetty tekniikka
Vetokaapin poistoilmavirran säätämiseksi mitataan antureilla virtausta vetokaapin sivuseinän tai katon yli kaappiin sekä kaapin luukun asentoa. Myös läsnäoloanturin käyttö on mahdollista.






Huoneen tuloilmavirtojen säätämiseksi poistoilmavirtojen muuttuessa tarvitaan säätöjärjestelmä. Säätöjärjestelmän tehtävänä on valvoa ja säätää huoneen painesuhteita ympäröiviin tiloihin nähden vetokaappien käytön ja muiden poistoilmalaitteiden mukaan.