Materiaalipankki
 
Tuote-esitteet & järjestelmät
FAQ
 
Artikkelit
 
Suunnitteluohjeet
 
Työselitysmallit
 
Huolto-ohjeet
 
Tarkistuslista laboratorion ilmanvaihdon ongelmista
FAQ - Usein kysytyt kysymykset
Vetokaapin säätöjärjestelmän FL 1-sarjan yhteydessä mainittiin IR-lisävaruste. Kuinka se toimii?

Vetokaapin läsnäolotunnistin toimii IR-lähettimenä/-vastaanottimena tarkkaillen, onko sen valvonta-alueella läsnä työntekijää. Jos se havaitsee henkilön alueellaan, vetokaapin säätöjärjestelmä käyttää vetokaapin aukon asetusnopeutena esiasetusarvoa 1 (esim. 0,5 m/s). Jos se ei havaitse liikettä, asetusnopeutena käytetään esiasetusarvoa 2 (esim. 0,3 m/s). Poistoilmamäärä on siis pienempi, jos työntekijää ei ole paikalla. Käytännössä energiasäästön lisäksi tämä parantaa etenkin vanhan kanaviston tai puhaltimen poistotehon riittävyyttä muille vetokaapeille, eli puhaltimen "potku" on käytettävissä niissä vetokaapeissa, joilla työskennellään.

Ovatko tuotteenne CE-hyväksyttyjä?

Tuotteemme ovat testattuja ja täyttävät niihin sovellettavien direktiivien vaatimukset. FL-järjestelmien kaikki komponentit täyttävät sähkömagneettiselta yhteensopivuudeltaan EMC-direktiivin (2004/108/EY) vaatimukset ja lisäksi pienjännitedirektiivin (2006/95/EY) vaatimukset.

Lisäksi kuulumme SELT-tuottajayhteisöön, jonka kautta hoidamme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyksen, kierrätyksen ja romun käsittelyn.

Voidaanko säätöjärjestelmä liittää rakennusautomaatioon?

Kyllä, se voidaan liittää säätimestä riippuen alla luetelluin virta-, jännite- ja releviestein.

Vetokaapin säätimestä FHR 210 saadaan ulostuloviestinä:

  • Luukun tilatieto (5 V)
  • Hälytystila (vaihtokärkinen rele)
  • Hälytystila (5 V)
  • Vetokaapin ilmamäärä (0 - 20 mA)
  • Vetokaapin luukun aukon pinta-ala (0 - 20 mA)

Huonesäätimestä FHS 122 saadaan ulostuloviestinä:

  • Vetokaappien hälytys (vaihtokärkinen rele)
  • Kokonaispoistoilmamäärä (0 - 10 V)
  • Kokonaispoistoilmamäärä (0 - 20 mA)
  • Kokonaistuloilmamäärä (0 - 20 mA)
  • Yleispoistoilmapeltien hälytys (5 V)
  • Tuloilmapeltien hälytys (5 V)

Huonesäätimestä SAR 410 saadaan ulostuloviestinä:

  • Vaihtokärkireleeltä jokin seuraavista:
    • Pieni virtaus poistossa
    • Pieni virtaus tulossa
    • Pieni vyöhykepaine
    • Pieni huonepaine
    • Suuri huonepaine
    • Tiedonsiirtovirhe
    • Huoltohälytys
    • Suuri ilmamäärä (huone)
  • Kokonaispoistoilmamäärä (0 - 20 mA)
  • Kokonaistuloilmamäärä (0 - 20 mA )
  • Vikahälytys tiedonsiirrosta (5 V)
  • Poistoilmapeltien hälytys (5 V)
  • Tuloilmapeltien hälytys (5 V)
  • Lisäkortilla em. tiedot Modbus RTU-väylään
  • Lisäksi FHR 310 hälytysreleeltä:
    • Huoltohälytys vetokaapista
    • Virtaushälytys vetokaapista
  • Lisäkortilla FHR 310 lisärele:
    • Tilatieto läsnäolosta
    • Tilatieto kaapin tilasta (on/off)
  • Vetokaapin hälyttimessä FL 101 on kaksi 1-kärkistä vaihtorelettä (60 VDC / 1A) hälytystilan indikointiin tai puhaltimen/säätöpellin ohjaukseen.

    Huoneen painesäätimessä RPCS on kaksi 1-kärkistä vaihtorelettä (60 VDC / 1A) hälytystilan (painehälytys/ovihälytys) indikointiin sekä ulostuloviesti mitatusta paineesta (0/2 - 10 V, optio 0/4 - 20 mA).

    Vaatiiko vetokaapin poistoilmamäärän mittaus suojaetäisyyksiä?

    Ei vaadi, koska poistoilmakanavassa ei ole likaantuvaa ja suojaetäisyyksiä vaativaa mittauselintä, vaan ilmamäärän määritys tapahtuu vetokaapin seinään asennetulla ilman nopeusanturilla ja luukun asentoa mittaavalla asentoanturilla. Tällä järjestelyllä säätöjärjestelmän vasteaika on lyhyt, koska poistokanavassa oleva säätöpelti ohjataan asentoanturin tiedon perusteella asentoon, joka edellisellä säätökerralla vastasi haluttua ilmamäärää. Hienosäätö suoritetaan ilmavirran nopeusanturilla ja uusi säätökäyrän piste talletetaan säätimen muistiin. Muistiin talletettu säätöpellin asento voi muuttua, jos poistokanaviston paineolosuhteet muuttuvat esim. muiden vetokaappien käytön takia.

    Mitkä ovat suositeltavat mitoituskanavanopeudet säätöpelleille ja mittauslaitteille?

    Suositustaulukko:

    AVR/ACU/AVM/AVD/ECV
    l/s (1....7 m/s)
    160
    20 - 140
    200
    30 - 250
    250
    50 - 350
    315
    80 - 600
    400
    130 - 850

    AVR/ACU: valitse mahdollisimman suuri kanavakoko alittamatta alinta ilmavirtaa
    AVM: valitse mahdollisimman pieni kanavakoko
    AVD/ECV: valitse kanavan kokoinen laite

    Huom! Valitse laite korkeintaan yhtä kanavakokoa pienempänä / suurempana kuin siihen liittyvä ilmakanava!

    Mitä on otettava huomioon, jos huoneessa käytetään yleispoistoa ja sitä säätävää AVR/ACU-säätöpeltiä?

    Yleensä AVR/ACU-säätöpeltiä säädetään siten, että huoneesta poistuu vähintään tietty minimi-ilmamäärä vetokaappien luukkujen asennosta riippumatta. Jos vetokaapeista ei poistu ilmaa riittävästi, yleispoiston AVR/ACU-säätöpelti aukeaa tarvittavan määrän.

    Jos yleispoiston ilmamääräksi halutaan ilmamäärä, joka on suuruusluokaltaan vetokaapin ilmamäärää vastaava, mitoita yleispoistokanava “tiukemmaksi” kuin vetokaapin poistokanava tai varusta se kertasäätöpellillä, jotta luukun suuremmalla avauksella vetokaapista poistuisi tarvittava ilmamäärä eikä yleispoiston säätöpelti avautuisi tarpeettomasti sitä ennen.

    Varmista myös, että yleispoistokanavan mahdollinen äänenvaimennin ei häiritse AVR/ACU-säätöpellin toimintaa eli äänenvaimentimessa ei ole sisäpatruunaa tai se on sijoitettu riittävän kauas AVR/ACU-säätöpellistä.

    Onko huoneiden oltava tiiviitä eristyshuoneiden painesäätöjärjestelmiä varten?

    Paine-eron aikaansaaminen vaatii tarpeeksi suuren ilmamäärän eron tulon ja poiston välille (5 Pa paine-ero saadaan yleensä n. 25 - 50 l/s ilmamäärällä). Tyypillisesti paine-eroksi halutaan 5 - 10 Pa viereisiin tiloihin nähden. Käytännössä levy-, tiili- tai betonirakenteet joudutaan tiivistämään "normaalista" rakentamistavasta poiketen mahdollisimman hyvin.

    Puhdastiloissa käytettävät elementtirakenteiset seinät ja katot ovat yleensä riittävän tiiviitä painesäädön kannalta.